Kokeilin ensin muutamia eri pistoja ompelulangalla ja ohuella villalangalla.
Sitten tein vähän paremmalla langalla yöperhosen ja lintuprintin ympärille oksia. Linnusta tulee myöhemmin koristetyynynpäällinen.
Muuntokuituja ovat asetaatti, kupro, luonnonkumikuitu, lyocell, modaali, triasetaatti ja viskoosi. Muuntokuituja valmistetaan enimmäkseen selluloosasta.
Asetaatti on kestävä ja sileä kuitu, mutta se on huonosti hengittävää ja helposti sähköistyvää. Asetaattituotteet pestään neutraalilla pesuaineella hellävaraisesti 40ºC:ssa ja silitetään nurjalta puolelta enintään 110ºC:ssa.
Lyhenne: CA
Kuproa käytetään usein vuorikankaana ja se on kestävää ja sileän tuntuista. Kupron valmistuksessa käytetään kuparia. Se hengittää melko hyvin ja ei sähköisty.
Lyhenne: CUP
Luonnonkumikuitu eli lateksti on venyvää ja kevyttä. Se tuntuu kumiselta, mutta tämän voi saada pois päällystämällä kumilangan puuvillalangalla. Luonnonkumi haurastuu helposti ja saattaa allergisoida. Luonnonkumia valmistetaan kumipuiden maitiaisnesteestä.
Lyhenne: LA
Lyocell on hengittävä ja pehmeä kuitu. Se ei rypisty eikä sähköisty helposti. Lyocell on ympäristöystävällisempi materiaali kuin viskoosi, mutta myös kalliimpi. Lyocelltuoteet pestään 60ºC:ssa ja silitetään enintään 150ºCssa.
Lyhenne: CLY
Modaali on pehmeää, hengittävää ja melko kestävää. Sitä sekoitetaan yleensä muiden kuitujen kanssa. Modaalituotteet voidaan pestä 60ºC:ssa ja silittää enintään 150ºC:ssa.
Lyhenne: CDM
Triasetaatti on luja ja sileä materiaali. Se huonosti hengittävää ja sähköistyy helposti. Se kestää kuitenkin paremmin lämpöä kuin asetaatti. Triasetaattituotteet pestään 60ºC:ssa ja silitetään enintään 150ºC:ssa kostean liinan läpi nurjalta puolelta.
Lyhenne: CA
Viskoosi on pehmeä ja hengittävä materiaali, joka imee hyvin kosteutta. Se rypistyy helposti ja pysyy huonosti muodossaan, joten pesun jälkeen se pitää venyttää oikeaan muotoonsa eikä sitä saa rumpukuivata. Viskoosituotteet pestään 40ºC:ssa ja silitetään hieman kosteana enintään 150ºC:ssa.
Lyhenne: CV
Näissä kolmessa kuvassa oli tarkoituksena olla kouluteema, jos lintukassia käyttäisi koululaukkuna.
Tässä kuvassa aihe vaihtuu suklaaseen.
Seuraavat kuvat ovat ensimmäiseltä kuvauskerralta. Tarkoituksena oli ottaa yleiskuvia, lähikuvia ja fiiliskuvia.
Synteettisiä kuituja ovat polyesteri, polyamidi, aramidi, akryyli, modakryyli, elastaani, polypropeeni ja klorokuitu. Niitä valmistetaan teollisesti öljyteollisuuden tuotteista. Eniten käytetty synteettinen kuitu on polyesteri.
Polyesteristä tehdään paljon erityyppisiä tuotteita ja sitä voidaan muokata monenlaiseen muotoon. Polyesterituotteet pestään 60°C:ssa ja silitetään 150°C:ssa ja voidaan kuivata kuivausrummussa alhaisessa lämpötilassa.
Lyhenne: PES
Polyamidia käytetään myös monenlaisiin tarkoituksiin. Polyamidin tunnetuin muoto on nylon, josta tehdään esimerkiksi sukkia ja sukkahousuja. Polyamidi kestää kuumuutta huonommin kuin polyesteri. Polyamidituotteet pestään 60°:ssa ja silitetään 110°C:ssa ja voidaan kuivata kuivausrummussa alhaisessa lämpötilassa.
Lyhenne: PA
Aramidi on polyamidia, joka on muunneltu palonkestäväksi. Sitä käytetään esimerkiksi palomiesten ja hitsarien asuihin. Siitä voidaan tehdä todella lujaa materiaalia, joten sitä käytetään esimerkiksi hihnoihin ja suojakäsineisiin.
Lyhenne: AR
Akryyliä käytetään neuleissa, päällysvaatteissa ja tekoturkiksissa. Se tuntuu villamaiselta ja pehmeältä, mutta se hengittää huonosti. Se myös kestää huonosti lämpöä ja vettä ja sähköistyy ja nyppyyntyy helposti. Akryylituotteet pestään 40°C:ssa ja silitetään enintään 110°C:ssa. Ei saa rumpukuivata.
Lyhenne: PAN
Modakryyli on palonkestäväksi muunneltua akryyliä, eli se ei syty helposti. Sillä on samat ominaisuudet kuin akryylilla, paitsi sitä ei saa silittää.
Lyhenne: MAC
Elastaania (Lycra) käytetään sekoitettuna muihin kuituihin. Elastaani antaa materiaalille joustavuutta. Elastaania sisältävät tuotteet pestään 60°C:ssa ja silitetään 110°C:ssa ja ne voi kuivata kuivausrummussa alhaisessa lämpötilassa.
Lyhenne: EL
Polypropeenia käytetään esimerkiksi kiipeilijöiden ja sukeltajien urheiluvaatteissa, koska se kestää hyvin vettä ja on hyvä lämmöneriste. Se on myös kevyt ja luja materiaali. Polypropeenituotteet pestään 40°C:ssa ja silitetään 110°C:ssa ja niitä ei rumpukuivata.
Lyhenne: PP
Lyhenne: CLF
Lyhenne: HA
Hamppu on hamppukasvin varresta saatavaa kuitua. Kuituhampun kasvatus tarvitsee vain vähän vettä ja se kasvaa nopeasti. Kasvi kestää myös hyvin tuhohyönteisiä, joten sitä voidaan viljellä myrkyttömästi. Suurin tuottajamaa on Kiina, mutta myös Euroopassa kasvatetaan hamppua. Kuituhamppu on eri lajike kuin kannabiksen valmistukseen käytetty lääkehamppu.
Lyhenne: LI
Pellava on pellavakasvin varresta saatavaa kuitua. Pellavan tärkeimmät tuottajamaat ovat Kiina, Belgia, Ranska ja Venäjä. Pellava on vanhin tekstiilikuitu ja sitä on viljelty myös Suomessa varsinkin keskiajalla.
Tässä kaksi ROSULIKKA -kanavan videota erilaisista makrameesolmuista:
Kokeilin tehdä joitain perussolmuja. Katsoin ohjeita sivulta http://solmukas.blogspot.com/2017/05/makrameesolmut.html
Näin pinterestissä kivistä tehtyjä koruja makrameella ja kokeilin itsekin tehdä semmoisen yhdestä korukivestäni (ruusukvartsi). Haluaisin myöhemmin tehdä siitä oikeasti korun paremmalla langalla, mutta nyt vain kokeilin miten tämä toimii.
Päivitys: tässä uusi versio korusta.
Lyhenne: CO
Puuvilla on pensasmaisesta puuvillakasvista saatavaa kuitua. Isoimmat puuvillan tuottajamaat ovat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Pakistan ja Uzbekistan. Puuvillaa kerätään käsin, tai joskus myös koneella. Puuvilla sopii monenlaisiin tuotteisiin. Sitä käytetään esimerkiksi farkuissa ja muissa vaatteissa, kodin tekstiileissä ja langoissa.
Lyhenne: WM
Mohair on pehmeä ja laadukas kuitu, jota saadaan angoravuohen peitinkarvasta. Sen suurimpia tuottajamaita ovat Yhdysvallat ja Etelä-Amerikka.
Lyhenne: SE
Silkki on silkkiperhosten koteloista kerättyä kuitua. Silkin tuottajamaita ovat Kiina, Intia ja Japani. Melkein kaikki tuotettu silkki on mulperiperhosen silkkiä, mutta on myös villisilkkiä, jota saadaan vapaana elävistä silkkiperhosista. Villisilkki on edullisempaa kuin mulperisilkki, mutta myös epäpuhtaampaa ja karkeampaa.
Lyhenne: WO
Villa on pehmeää, lämmintä ja joustavaa materiaalia, jota saadaan lampaista. Suurin osa villasta tulee isoilta lammastiloilta. Suurimpia villantuottajamaita ovat Australia, Uusi-Seelanti ja Kiina. Kestävämpänä vaihtoehtona on myös Kotimainen suomenlampaanvilla.
Kuva on Kotieläinpiha Vanhan Myllyn blogista sivulta https://www.kotielainpiha.net/l/villasta-on-moneksi/
Villatuotteet pestään 40ºC :ssa ja silitetään 150 ºC :ssa nurjalta puolelta kostean liinan läpi. Villatuotteita ei saa rumpukuivata.